Eilen oli hirvee ilta ku pikkunen meinas jäädä auton alle. Se vieläkin on vähä pipi ja huomenna sit eiläinlääkärille. Ehin jo sillo ku sitä ei eilen näkyny sen auto jutun jälkeen nii pelätä pahinta. Iskäki puhu uudesta kissasta jne. No sit ku rauhotuin tuli semmoin varma olo et kyl se sieltä sisälle tulee ja kaikki on kunnossa.
Tähän päivään --> Näin unta et olin osastolla ja viiltelin jne. En jaksa selittää sitä unta kokonaa. Mut sit jäi semmoi kauhee himo. En oo melkee kahtee viikkoo viiltäny tai muutenkaa tehny mitää ainakaa muistaakseni. Nyt vaa haluis repästä käden irti.... En enää jaksa noita harhoja. Väsyttää en jaksa. Oon nii kyllästyny koko elämään... Joojoo talven piti olla hyvä ja ilonen. Kyl se lumen tulon jälkee oliki vähän aikaa mut sit nää kaikki tunteet tuli takas. Oon nii kyllästyny... Ahmimishäiriöki on palannu/pahentunu... Hävettää tunnustaa.. Taas mä vaan lihon ja lihon kunnes oon miljoona kilonen. En haluis astuu ees ulos mihinkää ku kaikki näkee et oon lihonnu. YÄKYÄKYÄKYÄKYÄK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti