Kaste

"leijun pilvissä! ekaa kertaa moneen vuoteen oon pohjimmiltanikin onnellinen ja ilonen! syy on että noin puoli tuntia sitten mut kastettiin! tuntu että oisin ollu siinä veden alla puoltuntii ja oli vaa nii ihana olo kelluu vaa siinä ku jalatki irtos pohjasta :) oon nyt siis liittynyt kulkemaan Jeesuksen tietä ja siinä samalla liityin Keravan helluntaiseurakuntaan!!! :) Uskokaa Jumalaan tulee paljon parempi olo!! :)"

Näin kirjotin päivällä facebook seinälle. Olin siis tosiaan kasteella. Oli ihanaa. Hyvä olo laantu jo tunnin päästä. Sit menin käymään kotona pitkästä aikaa. Iskä haki. Ei puhuttu mitää. Kotona ei ollu vielä muita. Kustilla oli ollu hirvee ikävä ku yks vaa heiluttaa mulle puoltuntii häntää. Iskän kaa ei edelleenkää puhuta hirveesti mitää. No sit ku muut tuli aloin äidiltä saamaan haukkuja koko helluntai jutusta. Niitten peri aatteita vastaanhan tämä on. Ja iskäki siihen kommentoi ettei mun mielenterveys pahene.

Alko masentaa ja muutenki ahisti jo nii paljo et valehtelin että on aamulla hoitaja tapaaminen et pitää lähtee etukätee. Tuntii aikasemmalla junal. Ikinä ne ei oo välittäny mistää mikä on mulle tärkeetä. Kaikki mitä teen tai ajattelen on nii vääri. Ainii mä oonki vaa pelkkä kakara joka ei tajuu elämästä mitää...

Mut joo edellee paska mieli.. No täs viel kuvat kasteesta: